Viikonloppuna Aulangolla pidettiin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton koulutuspäivät liiton hallitukselle ja pelastustoimialueiden aluetoiminnan aktiiveille. Sopimuspalokuntien alueellinen keskinäinen yhteistyö on järjestynyt hyvin erilaisesti alueesta riippuen. Toisilla alueilla sopimuspalokunnat ovat hyvinkin voimakkaasti järjestäytyneet koko pelastustoimialueen laajuiseksi yhteiseksi joukoksi, joka yhdessä edustuksen kautta toimii alueellaan linkkinä pelastuslaitoksen ja kaikkia sopimuspalokuntia yhteisesti koskettavien asioiden välillä. Toisaalla yhteistyö on hyvin vähäistä, ja jokainen sopimuspalokunta neuvottelee ja selvittelee kaikki toimintaansa liittyvät asiat yksin pelastuslaitoksen kanssa.

Sopimuspalokuntalaiset koulutuspäivillä Aulangolla

SSPL:llä ei ole varsinaisia ehdottomia vaatimuksia siitä, miten alueellinen sopimuspalokuntien yhteistoiminta (= SSPL alueosasto) tulisi järjestää, vaan tärkeintä on tiedonkulun ja yhteistyön sujuvoittaminen. Kuitenkin mitä selkeämpi rakenne alueilla on, ja mitä tiiviimmässä yhteydenpidossa asioita käsitellään yhdessä SSPL:n kanssa, sitä parempaa tukea voimme antaa niin alueellisesti, kuin myös yksittäisten jäsenpalokuntiemme tapauksessa, sanoo toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Meillä on rajallinen resurssi. Olemme Palosuojelurahaston avustamista järjestöistä ylivoimaisesti pienin, kahden henkilötyövuoden panoksella tuomme laajaa koko maan kattavaa sopimuspalokuntatietoutta asiantuntijaroolissa vuosittain esiin kymmenissä erilaisissa hankkeissa. Lisäksi autamme jäsenpalokuntiamme mitä erilaisimpien asioiden käsittelyssä. Kaiken lisäksi yritämme jatkuvasti katsoa tulevaisuuteen ja kaikin tavoin turvata mahdollisimman vaikuttavan ja perusturvallisuutta lisäävän sopimuspalokuntatoiminnan jatkon tulevaisuudessakin.

Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten yhteistyörakenne ei ole rakentunut Suomessa mitenkään yhtenäisesti. Valtaosassa maata pelastuslaitoksilla ja sopimuspalokunnilla on olemassa jonkinlainen yhteistyöelin, jossa sopimuspalokuntatoimintaan vaikuttavat asiat käsitellään. Näiden rakenteiden edustuksen muodostuminen ja se, miten palokunnat ovat mukana tässä toiminnassa, kuitenkin vaihtelee paljon. SSPL suosittaa vahvasti, että jokaisella pelastustoimen alueella olisi jatkossakin sopimuspalokuntien itsensä muodostama yhteistyörakenne, joka keskenään jakaisi alueellisesti vallitsevia hyviä käytänteitä ja tähtäisi toiminnan kehittämiseen. Yhteistyössä on aina voimaa, ja tässä on myös se paikka, jossa mielellämme autamme, toteaa Maskonen.

Jari Lepistö Aulangolla

Aulangon koulutuspäivillä pääsimme pitkän tauon jälkeen aidosti kohtaamaan toisiamme ja vuorovaikutuksellisiin keskusteluihin. Koulutuspäivien aikana piti alun perin järjestää jo useasti siirretty SSPL:n 20-vuotisjuhlatilaisuus, mutta niin ison tilaisuuden järjestämisestä pidättäytymisestä teimme kuitenkin alkuvuodesta päätöksen silloisen tilanteen mukaisesti. Kohtaamisten ja keskusteluiden lisäksi olimme kuitenkin varanneet päiville paljon myös ohjelmaa, ehkä hieman tiiviisti, mutta palokuntatoiminnassa olemme tottuneet nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja informaatiotulvan omaksumiseen. Kävimme kattavasti, joskin nopeasti läpi lähes koko maan erilaiset alueelliset sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistyörakenteet ja alueellisen yhteistoiminnan. Seuraavaksi pääsimme kuulemana ja keskustelemaan sopimuspalokuntatoiminnan ajankohtaisista asioista Sisäministeriön näkökulmasta. Paikalla tilaisuudessa oli Sisäministeriön erityisasiantuntija Jari Lepistö, jonka yhtenä vastuualueena sopimuspalokuntatoiminta ministeriössä on. Ajankohtaisasioista siirryttiin sujuvasti lähemmäs tilannepaikkaa ja pelastustoimintaa, kun Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen esitteli meneillään olevaa pelastustoiminnan johtamisen käsikirjahanketta. Paikalla olevasta sopimuspalokuntalaisten joukosta myös löydettiin ihan varmasti kiinnostunut joukko pilotoimaan tulevan käsikirjasovelluksen käyttöä. Illan viimeisenä, mutta ei suinkaan kevyimpänä aiheena kuulimme parituntisen esityksen disinformaatiosta ja siihen varautumisesta, sekä saimme pohdittavaksemme keinoja ja tilaisuuksia, joilla sopimuspalokunnat voivat kehittää omaa toimintaansa. Puhujana oli tietokirjailija Janne ”Rysky” Riiheläinen.

Matti Honkanen Aulangolla

Toisen päivän ohjelma aloitettiin pienillä työpajoilla aiheinaan liiton strategia ja sopimuspalokuntalaisten hälyttäminen. Hälytysjärjestelmästä keskustelua oli alustamassa Hämeenlinnan VPK:n palokuntalainen Sami Toivonen, joka useiden muiden tavoin oli peräänkuuluttamassa toimintavarmempaa ja monipuolisempaa järjestelmää sopimuspalokuntalaisten hälyttämiseen. Työpajakeskustelun aikana saimme todeta jo paikalla olevista sopimuspalokuntalaisista löytyvän laajan eri alojen osaamisen. Päätimme palokuntatoiminnalle niin tyypillisesti tilanteen eläessä muodostuneen paremman käsityksen mukaan syventyä asiaan tarkemmin. Emme perusta työryhmää tai syö viinereitä asian tiimoilta, mutta meidän on pidettävä pari sparraustuntia, jotta tiedämme mitä oikeasti pitää pyytää ja vaatia asian tiimoilta, totesi järjestöpäällikkö Aleksi Peurala keskustelun lopuksi. Sopimuspalokuntalaisilta tulevat tämän kaltaiset keskustelunavaukset ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä SSPL:n toiminnassa, sillä vaikka kuinka aktiivisesti keräisimme tietoa ja ajatuksia kentältä, tarvitaan myös aktiivisia ajatuksia niistä hyvistäkin käytännöistä. Koulutuspäivät oli hyvä päättää vielä hyppäämällä ”mielen syvään päätyyn”, kun projektipäällikkö Saku Sutelainen Palopäällystöliitosta kertoi ajankohtaiset asiat MentalFireFit -hankkeesta ja post-traumatyöpajoista (joista sopimuspalokunnille järjestetään myös omansa, aikaa hakea mukaan on 8.4. saakka, katso lisätiedot).

Aulangon koulutuspäivät olivat monipuoliset, tiiviit, mutta ainakin liiton toimiston henkilöstön mielestä myös antoisat. Tehkäämme tästä jatkoon vuosittainen perinne, mutta ei vakiinnuta liiaksi tiettyyn ajankohtaan, paikkaan tai muotoon. Tärkeintä on kohtaaminen ja yhdessä tekemisen lisääminen.

Janne Riiheläinen Aulangolla

Saku Sutelainen Aulangolla