Skip to main content

SOPIMUSPALOKUNTIEN OMAN RAHAN KÄYTTÖ PELASTUSTOIMESSA

10.02.2019

SSPL MEDIATIEDOTE 

Julkaisuvapaa

 

Sopimuspalokunnat käyttävät merkittävän määrän omaa rahaa pelastustoimen hankintoihin

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto julkisti sopimuspalokuntien oman rahan käytöstä pelastustoimen tehtäviin -kyselyn tulokset 9.2.2019 Tampere-talossa pidetyssä liiton ajankohtaisseminaarissa.

Kyselyn tulokset osoittavat, että palokuntayhdistykset käyttävät pelastustoimen hankintoihin omaa rahaa noin 10,4 miljoonaa € vuodessa. Yhdistysten omalla rahalla hankitaan mm. pelastustoimessa välttämättä tarvittavia työkaluja ja kalustoja, suojavarusteita ja ajoneuvoja. Omaa rahaa käytetään myös paloasemien rakentamiseen ja kunnostamiseen. 

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala korostaa, että kyselyn toteutustavasta johtuen lopputulos on arvio, joka kuitenkin selkeästi näyttää palokuntayhdistysten käyttämän oman rahan suuruusluokan. Oma varainhankinta on palokuntayhdistyksissä jossain määrin motivoiva tekijä sillä käytettävä kalusto, omat autot ja oma paloasema koetaan useasti toimintainnostusta lisäävänä tekijänä. 

Kujala toteaa kuitenkin, että lähtökohtaisesti pelastuslaitosten tulee vastata kaikista pelastustoimen ja palokuntatoiminnan kustannuksista. Tässä näkyy selvästi pelastustoimen resurssien riittämättömyys, joka on tullut esiin myös sopimuspalokuntabarometri -kyselyjen tuloksista. Kyselyt osoittavat, että jopa lakisääteisiä työturvallisuusasioita ei pelastustoimessa voida kunnolla hoitaa rahan vähyydestä johtuen. Vastuuntuntoinen pelastustoimen sopimushenkilöstö joutuu venymällä paikkaamaan tätä resurssivajetta, jopa kustantamalla omin varoin pelastustoimen hankintoja. Jatkuva oman varainhankinnan tarve rasittaa Kujalan mukaan myös sopimuspalokuntien jäsenhankintaa. 

Kujala toivoo, että vaalikeskusteluissa nousee esiin myös pelastustoimen riittämättömät toimintaedellytykset. Suomessa on erittäin harva paloasemaverkosto, joka uhkaa rapautua riittämättömistä toimintaedellytyksistä johtuen. 

Suomessa on ollut jo vuosikymmeniä selvästi näkyvissä asukkaiden muutto maaseudulta kasvukeskuksiin. Muuttoliike rasittaa maaseudun palokuntia ja vaikeuttaa jäsenhankintaa. Yhteiskunnan kehityksestä johtuen pelastustoimessa tarvittavaa tekniikkaa ja menetelmiä olisi tullut kehittää vähemmän henkilöitä ja fyysisyyttä vaativaksi. Tällaista kehitystyötä ei pelastustoimessa ole oikeastaan tehty, riittämättömistä resursseista johtuen. Tutkimus ja kehitystyön tulokset eivät näy palokunnissa juuri ollenkaan. Pelastustoimen riittävät resurssit on Kujalan mukaan huomioitava myös uuden hallituksen ohjelmassa. 

 

Palokunnat Suomessa:

Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, jotka jakautuvat 491 yhdistysmuotoiseen sopimuspalokuntaan (vpk) ja 200 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntaan ja 18 työpaikkasopimuspalokuntaan. Näissä toimii noin 15 000 hälytyskelpoista palokuntalaista. 

Paloauto lähti vuonna 2018 hälytystehtävään sopimuspalokunnan asemalta 79 300 kertaa. Määrä on noin 17 % suurempi kuin vuonna 2017.

 

Viidessä minuutissa hälytyksestä ympäri vuorokauden yhteiskunnan käytössä on palokuntasopimusten mukaisesti 1400 sopimuspalokuntalaista. Puolessa tunnissa henkilömäärä on kasvanut vähintään 3165:een.

 

Päätoimista pelastustoimen ammattihenkilökuntaa Suomessa on noin 4000. Vuorokauden ympäri toimivia ammattipaloasemia on 112.

Pelastustehtävät Suomessa hoidetaan ammatti- ja sopimuspalokuntien toimesta. Sopimuspalokunnat eivät tee vapaaehtoistatoiminta, vaan toiminta perustuu sopimuksiin.

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on valtakunnallinen vapaaehtoisten palokuntayhdistysten (=VPK) ja henkilökohtaisen sopimuksen palokuntayhdistysten liitto. Tehtävämme on toimia sopimuspalokuntatoiminnan ja pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan puolesta.

Lisätiedot:  www.sspl.fi

toiminnanjohtaja Isto Kujala p. 040 075 2364, isto.kujala@sspl.fi

 

LINKKI PDF-MUOTOISEEN RAPORTTIIN