SSPL-ETÄKOULUTUS

Palokunnat Suomessa

Sopimuspalokuntia 706, joista:

• VPK-sopimuspalokuntia 491
• henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntia 173
• sopimuspalokuntana toimivat tehdas- ja laitospalokunnat 18

Pelastushenkilöstö

• sopimushenkilöstö 14 247
  • 5 minuutin valmiudessa 1 400 henkilöä
  • 10 minuutin valmiudessa 2 800 henkilöä
  • 30 minuutin kuluessa palokuntasopimusten mukaan vähintään 3 165 sopimuspalokuntalaisen tulee olla varustettuna ja valmiina tehtävälle
• päätoiminen pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö 3 923
  • 1 minuutin lähtövalmiudessa 800 henkilöä

Paloasemat

• paloasemia 784
• sopimuspalokunta toimii 688 paloasemalla
• ympärivuorokautisesti miehitettyjä paloasemia 153
  • 1+3 vahvuus vähintään 93
  • 1+2 vahvuus 7
  • 0+3 vahvuus 5
  • 0+2 vahvuus 18
  • 1+1 tai 0+1 vahvuus 30
• lisäksi 124 paloasemalla toimii osapäiväisesti päätoimista henkilöstöä

Pelastustehtävät

Vuonna 2020 oli pelastustoimen hälytystehtäviä yhteensä 101 974 kappaletta, joista ensivastetehtäviä oli 13 901.

Sopimushenkilöstön osuus

Sopimushenkilöstö on mukana noin 60 %:issa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Päivittäin Suomessa on noin 140-190 hälytystehtävää, joissa sopimushenkilöstö on mukana. Näistä tehtävistä osassa tilannepaikan johtajana toimii sopimuspalokuntalainen.

Pelastustoimen järjestämistapa aiheuttaa sen, että Suomen pinta-alasta noin 90 %:in alueella sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä. Tällä alueella asuu noin 46 % suomalaisista. Muualla (isoimmissa kaupungeissa) sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena tai itsenäisesti päällekkäisten tilanteiden aikana.

Lähde: Palokuntalainen lehti n.105, Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko, SSPL materiaali

Palokuntiin ja palokuntatoimintaan liittyy monia rinnakkaisia samaa tarkoittavia käsitteitä, mutta olisi kuitenkin suotavaa  selkeyden ja toiminnan yhtenäisyyden kannalta allaolevia käsitteitä, kun puhutaan sopimuspalokuntatoiminnasta.

Sopimuspalokunta

Sopimuspalokunta muodostuu yhdistyssopimuksen perusteella (VPK) tai siten, että henkilöstö on suorassa sopimuksessa pelastuslaitokseen (HSPK).

Sopimuspalokuntatoiminta ei ole perustehtävän osalta vapaaehtoista- tai harrastustoimintaa, vaan siihen tulee suhtautua vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin. Palokuntayhdistyksissä tehdään kuitenkin paljon vapaaehtoista toimintaa ja siksi muuta kuin sopimuspalokuntatoimintaa voidaan myös luonnehtia harrastustoiminnaksi. Sopimuspalokuntalainen on yleensä myös vapaaehtoispalokuntalainen. 

Vapaaehtoinen palokuntayhdistys (VPK)

Vapaaehtoinen palokuntayhdistys (Huom! ei vapaapalokunta). Se on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Vapaaehtoinen palokuntayhdistys voi olla jakautunut osastoiksi: mm. hälytysosasto, palokuntanaisosasto, palokuntanuoriso-osasto. 

Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta (HSPK)

SOPIMUSPALOKUNTA muodostuu myös siten, että joukko yksittäisiä henkilöitä tekee henkilökohtaisen sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa. Näillä sopimuspalokuntalaisilla on useimmiten oma palomiesyhdistys, jossa tehdään myös vapaaehtoistyötä.

Työpaikkapalokunta

Työpaikkapalokunta on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. Työpaikkapalokuntia ovat mm. teollisuuspalokunta (TPK), laitospalokunta (LPK), sotilaspalokunta (SPK) ja lentoaseman palokunta (Palo- ja pelastussanasto, 2006). Työpaikkapalokunta voi olla myös sopimuspalokunta.

Palokuntasopimus

Palokuntasopimus on sopimus, jonka vapaaehtoinen palokuntayhdistys tai työpaikkapalokunta tekee alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta SOPIMUSPALOKUNTANA.