SSPL-ETÄKOULUTUS

SSPL:n ansiomerkkejä ovat arvojärjestyksessä pronssinen ansiomitali, pronssinen ansiomitali soljella, 1. luokan pronssinen ansiomitali, 1. luokan pronssinen ansiomitali soljella, hopeinen ansiomitali, hopeinen ansiomitali soljella, kultainen ansiomitali, kultainen ansiomitali soljella, ansioristi, ansioristi soljella, erityisansioristi, erityisansioristi soljella ja sopimuspalokuntaristi. Ansiomerkit myöntää anomuksen perusteella liiton hallitus ansiomerkkiohjeen (ohessa alla) kriteerien perusteella. Korkeinta ansiomerkkiä, sopimuspalokuntaristiä, ei voi anoa, vaan niitä myönnetään enintään yksi vuodessa Liiton hallituksen erillispäätöksen perusteella Liiton vuosipäivänä 4. helmikuuta.

Ansiomerkin maksaa anonut yhteisö tai henkilö. Ansiomerkki voidaan erikseen myöntää soljen kera. Soljen myöntämisen edellytyksenä on poikkeuksellisen ansiokas toiminta sopimuspalokuntien järjestö- tai edunvalvontatyössä. Soljen hinta 50€

 SSPL pronssinen ansiomitali

Pronssinen ansiomitali

Hinta 80€

 SSPL 1 lk pronssinen ansiomitali

1. lk Pronssinen ansiomitali

Hinta 85€

 SSPL hopeinen ansiomitali

Hopeinen ansiomitali

Hinta 90€

 SSPL kultainen ansiomitali

Kultainen ansiomitali

Hinta 100€ 

 SSPL ansioristi

Ansioristi

Hinta 150€

 SSPL erikoisansioristi

Erikoisansioristi

Hinta 200€

 SSPL sopimuspalokuntaristi

Sopimuspalokuntaristi

Ei anottavissa, myönnetään erikseen

 

Anominen tapahtuu ohessa alla olevalla lomakkeella. Kirjaa lomakkeeseen ylös myös asiaa hoitavan henkilön yhteystiedot! Lomake palautetaan joko postitse liiton toimistoon, tai sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Myönnetyt ansiomerkit ja kunniakirjat toimitetaan anoneelle yhteisölle noin viikkoa ennen luovutushetkeä.

 

Tunnukset

Ohessa ohje uusien palokunta-asematunnusten käytöstä.

Klikkaa itsesi SSPL verkkokauppaan tilataksesi tunnuksia!

Palokunnat Suomessa

Sopimuspalokuntia 706, joista:

  • VPK-sopimuspalokuntia 491
  • henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntia 173
  • sopimuspalokuntana toimivat tehdas- ja laitospalokunnat 18

Pelastushenkilöstö

  • sopimushenkilöstö 14 247
    • 5 minuutin valmiudessa 1 400 henkilöä
    • 10 minuutin valmiudessa 2 800 henkilöä
    • 30 minuutin kuluessa palokuntasopimusten mukaan vähintään 3 165 sopimuspalokuntalaisen tulee olla varustettuna ja valmiina tehtävälle
  • päätoiminen pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö 3 923
    • 1 minuutin lähtövalmiudessa 800 henkilöä

Paloasemat

  • paloasemia 784
  • sopimuspalokunta toimii 688 paloasemalla
  • ympärivuorokautisesti miehitettyjä paloasemia 153
    • 1+3 vahvuus vähintään 93
    • 1+2 vahvuus 7
    • 0+3 vahvuus 5
    • 0+2 vahvuus 18
    • 1+1 tai 0+1 vahvuus 30
  • lisäksi 124 paloasemalla toimii osapäiväisesti päätoimista henkilöstöä

Pelastustehtävät

Vuonna 2020 oli pelastustoimen hälytystehtäviä yhteensä 101 974 kappaletta, joista ensivastetehtäviä oli 13 901.

Sopimushenkilöstön osuus

Sopimushenkilöstö on mukana noin 60 %:issa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Päivittäin Suomessa on noin 140-190 hälytystehtävää, joissa sopimushenkilöstö on mukana. Näistä tehtävistä osassa tilannepaikan johtajana toimii sopimuspalokuntalainen.

Pelastustoimen järjestämistapa aiheuttaa sen, että Suomen pinta-alasta noin 90 %:in alueella sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä. Tällä alueella asuu noin 46 % suomalaisista. Muualla (isoimmissa kaupungeissa) sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena tai itsenäisesti päällekkäisten tilanteiden aikana.

Lähde: Palokuntalainen lehti n.105, Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko, SSPL materiaali

Palokuntiin ja palokuntatoimintaan liittyy monia rinnakkaisia samaa tarkoittavia käsitteitä, mutta olisi kuitenkin suotavaa  selkeyden ja toiminnan yhtenäisyyden kannalta allaolevia käsitteitä, kun puhutaan sopimuspalokuntatoiminnasta.

Sopimuspalokunta

Sopimuspalokunta muodostuu yhdistyssopimuksen perusteella (VPK) tai siten, että henkilöstö on suorassa sopimuksessa pelastuslaitokseen (HSPK).

Sopimuspalokuntatoiminta ei ole perustehtävän osalta vapaaehtoista- tai harrastustoimintaa, vaan siihen tulee suhtautua vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin. Palokuntayhdistyksissä tehdään kuitenkin paljon vapaaehtoista toimintaa ja siksi muuta kuin sopimuspalokuntatoimintaa voidaan myös luonnehtia harrastustoiminnaksi. Sopimuspalokuntalainen on yleensä myös vapaaehtoispalokuntalainen. 

Vapaaehtoinen palokuntayhdistys (VPK)

Vapaaehtoinen palokuntayhdistys (Huom! ei vapaapalokunta). Se on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Vapaaehtoinen palokuntayhdistys voi olla jakautunut osastoiksi: mm. hälytysosasto, palokuntanaisosasto, palokuntanuoriso-osasto. 

Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta (HSPK)

SOPIMUSPALOKUNTA muodostuu myös siten, että joukko yksittäisiä henkilöitä tekee henkilökohtaisen sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa. Näillä sopimuspalokuntalaisilla on useimmiten oma palomiesyhdistys, jossa tehdään myös vapaaehtoistyötä.

Työpaikkapalokunta

Työpaikkapalokunta on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. Työpaikkapalokuntia ovat mm. teollisuuspalokunta (TPK), laitospalokunta (LPK), sotilaspalokunta (SPK) ja lentoaseman palokunta (Palo- ja pelastussanasto, 2006). Työpaikkapalokunta voi olla myös sopimuspalokunta.

Palokuntasopimus

Palokuntasopimus on sopimus, jonka vapaaehtoinen palokuntayhdistys tai työpaikkapalokunta tekee alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta SOPIMUSPALOKUNTANA.

Yhteystiedot

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

Männistöntie 2 04500 KELLOKOSKI
toimisto(a)sspl.fi

Toiminnanjohtaja
Ari Maskonen
050 567 5179

Järjestöpäällikkö
Aleksi Peurala
040 080 3215